keskiviikko 19. helmikuuta 2014

Arkipäivän ilta

Paluu arkeen ja töihin 5 päivän "miniloman" jälkeen tuntui aamulla klo 6:30 siltä, että EI PYSTY - etenkin kun koko ylävartaloani särki eilisen fysioterapian tiimoilta ihan kiitettävästi. Päivä hujahti kuitenkin nopeasti ohi ja kotona odottikin mukava yllätys, nimittäin uusin Olivia. Tilasin jokin aikaa sitten Olivian, koska viiden lehden tarjous oli kohtuuhintainen ja saisin kylkiäisenä ihan näppärän pussukan Samsung Galaxy Note 10.1 :lleni.

En vielä ole uskaltanut arvata paljonko esim. vuoden tilaus Oliviaa maksaa tätä nykyä, mutta olisi mukava jatkaa tilausta, koska siitä on vuosia kun minulle on viimeksi yksikään lehti tullut (ja sekin oli Olivia). Olivia on jo vuosia ollut likimain ainoa suomenkielinen naistenlehti, jota pystyn lukemaan. Suomen Elleä odotin jokseenkin innolla, mutta jo pari ensimmäistä numeroa kertoivat, ettei se ole minun lehteni. Ulkomaalaisia Ellejä olen silloin tällöin ostanut. Cosmopolitan nyt on yhtä munanhinkkaamista (köh), joten en oikein jaksa siitä innostua... Trendin ostan joskus, jos se on tarjouksessa, mutta sekään ei ole vuosiin enää tuntunut mitenkään järkevältä sijoitukselta. Costume, Olivian sisarlehti, vaikuttaa myös hyvältä, tosin paljon muotipainoitteisemmalta. Arvoinkin itseasiassa jonkin aikaa, ottaisinko Costumen vai Olivian. Ajattelin Olivian kuitenkin olevan järkevämpi ja monipuolisempi vaihtoehto.

Jostain syystä Nivean päivävoiteeni on nyt kulunut jotenkin poikkeuksellisen kiivasta tahtia ja nappasin uteliaisuudesta Prismasta mukaan Nivean Express Hydration Primer -voiteen normaalille iholle. Ymmärtääkseni tämä on kevyt geelimäinen voide, joka on erityisesti tarkoitettu meikin alle. Nivean sivuilla tämä on ainakin listattu ihan päivävoiteiden alle, joten toivon hartaasti, että tämä siihen tarkoitukseen toimii! Sivuilla kerrotaan, että "NIVEAn ensimmäisen meikinpohjustusvoide Daily Essentials Express Hydration Primer on kaksitehoinen tuote, jota voidaan käyttää sekä tasaisen meikin pohjustukseen että pitkäkestoiseen kosteutukseen." - mikä minun korvaani kuulostaa siltä, että tämän kanssa ei tarvita enää erillistä päivävoidetta. Kerron huomenna, miten kävi...



Jäinpä nyt miettimään, voiko tätä käyttää myös yöaikaan, erillistä yövoidetta kun en omista enkä tajunnut edes ostaa... vai iskenkö iholle jotain kaapeista löytyvää perusvoidetta... Hrm. 


Napsaisin vielä tässä kameran kanssa hääräillessäni pari kuvaa olohuoneesta, jota komistaa tällä hetkellä myös satunnainen vaaleanpunainen kastelukannu, sekä Milon lelu... ja tietenkin tuo enemmän tai vähemmän virtaviivainen soutulaitteemme... Kuva on otettu läheltä keittiön oviaukkoa. Pitipä nyt ottaa jokin kuvakin, kun täällä on jopa siistiä! Uusia verhoja olen vähän himoinnut, mutta en tiedä yhtään, että millaiset haluaisin... ja ne joutuvat muutenkin odottamaan rahatilanteen paranemista.

Mielenkiintoinen muuten tuo meidän muovisennäköinen kasvimme, eikö vaan? Kyllä se ihan aito on... ja kasvanut hurjasti sen jälkeen kun sen hankimme sen marraskuussa - vaikka olemme kastelleet sitä vain kerran.

maanantai 17. helmikuuta 2014

Organisointivimman iskiessä

Tarkoitukseni oli tänään siivota joko työpöytäni tai vaatekomeroni, mutta päädyinkin sitten lopulta siivoamaan koko makuuhuoneen, yöpöytineen kaikkineen, sekä järjestelemään siellä työpöydän kätköissä olevat meikkini, sekä hiusjuttuni. Siitä projektissa menikin suurin osa päivää, kun kävin läpi kaikki meikkini, swatchasin jokaisen huulipunani ja luomivärini ja nuuhkin ne kaikki huolella läpi... Samalla kynsilakkakokoelmani tuli järjestettyä. Sen jälkeen siivosin vielä varsinaisen tietokonepöytäni alueen olohuoneessa, sekä kävin läpi tv-tason ja sohvapöydän. Lopuksi siivosin vielä kylpyhuoneen hyllyköineen... Noin viiden tunnin (!) urakka se oli, mutta tässä tulos:

vas. Kaaos parhaimmillaan / oik. Koitan päättää huulipunan kohtalosta
(Kyseinen Makeup Storen Raspberry-sävyinen puna osoittautuikin aivan ihanaksi, tosin tuoksuttomuus ei miellytä!)

Kaikki huulipunani tuli swatchattua...

Punat rivissä...


Kaikki meikit ja kynsilakat pääsivät omiin LivBoxeista tehtyihin laatikoihinsa!

Pienen mallailun jälkeen oivalsin, että LivBoxit (jotka olen säästänyt) toimivat täydellisesti Ikean Micke-työpöydän laatikossa tilanjakajina - neljä eteen ja kolme taakse. Todella toimiva ja halpa ratkaisu...! Leikkasin vain LivBoxeista kannet pois ja tadaa! Erinomainen säilytysratkaisu on valmis! Asetin takariviin harvoin käyttämäni tuotteet, sekä ne, jotka ovat vähän kuin "koeajalla" tai nyt esim. talvisimpia kynsilakkojani.

 

vas. Murto-osa omistamistani koruista / oik. Makuuhuoneen työpöytä kaikessa "loistossaan"

vas. Olohuoneessakin on vähän rauhallisempaa / oik. Työpöytäni näyttää työpöydältä

Kylpyhuoneessakin on siistimpää, kun hyllyt eivät notku meikkejä.

Melko palkitseva olo nyt, kun kaikki on siististi paikoillaan. Vaatehuoneeseen en ole ennättänyt tosin vielä koskemaan... enkä haluaisikaan, koska se on aika karmivassa kunnossa. Tosin, pakkohan se on järjestää, kun ei sieltä meinaa löytää mitään! Puuh... nyt aion vain rentoutua loppu illan! Lämmin suihku odottaa ja sen jälkeen on hyvän kirjan vuoro... Tulipahan ainakin käytettyä vapaapäivä hyödyksi!

sunnuntai 16. helmikuuta 2014

Rento sunnuntai

Mitä olen tänään tehnyt? En oikeastaan mitään. Jotain aika vapauttavaa siinä on, kun päiväksi ei ole oikein mitään suunnitelmia ja voi tehdä sitä, mitä haluaa - tai sitten ei mitään. Nautin aamupalaksi samaa tuttua settiä: smoothien ja ruisleipää juustolla ja kurkulla. Kävin koiran kanssa lenkillä ja Miken kanssa ruokakaupassa hakemassa hieman täydennystä smoothie- varastoihin. Sen jälkeen olenkin lähinnä selaillut nettiä, katsonut telkkaria ja lukenut - lähinnä vinkkejä siihen, miten kannattaa parhaiten järjestää vaatehuone tai -komero.

Ajattelinkin huomenna olla reipas ja järjestellä vähän tavaroitani. Työpöytäni on aikamoisessa kaaoksessa, vaatehuoneesta puhumattakaan. Liian usein nappaan aamulla päälleni saman asun päivästä toiseen. Pienimuotoinen lottovoitto tekisi hyvää - sillä saisi vaatehuoneen varmasti mukavampaan kuntoon. Tosin nyt kun meistä vain toinen ansaitsee meille elantoa tarvittaisiin tuota lottovoittoa lähinnä arjen pyörittämiseen.

Nyt koitan kuitenkin olla hetken murehtimatta ja rentoutua vielä seuraavat kaksi päivää... ja ehkä siivota vähän.

perjantai 14. helmikuuta 2014

Ylikiva ystävänpäivä

Olipa mukava vapaapäivä! Nukuin makeasti aamu kymmeneen, nautin herkullisen ja jo perinteiseksi muodostuneen aamupalani jolla pärjää pitkään: hedelmä-marja-luonnonjogurtti-smoothien, sekä 2 viipaletta jyvillä höystettyä ruispalaa juustolla ja kurkun siivuilla - nam! Aamupalan jälkeen lähdin Milon kanssa ulos ja sillä reissulla vierähtikin sitten tunti, kun kävimme samalla koirapuistossa, missä Milo leikkikin nätisti toisen villakoiran kanssa. Lenkin jälkeen siistiydyin, puin ja sohin vähän tukkaa johonkin asentoon, minkä jälkeen lähdimme kohti Onnen Lemmikkejä, missä Kissojen suojelu Kisu ry keräsi lahjoituksia ja edusti parin kissan kanssa. Sainkin onnekkaana pidellä oikein mukavaa kollipoikaa sylissäni jonkin aikaa - voi miten pehmeä ja lämmin se olikaan..! 

Saatamme (tai ainakin minä saatan) vaikuttaa hieman hullulta kissatädiltä silloin tällöin, kun käyn kaikissa kissatapahtumissa paijaamassa mahdollisimman paljon kissoja. Minulla kuitenkin todettiin lapsena allergia kaikille karvaisille eläimille - jotain, jota olen vastustanut koko ikäni paijaamalla läpi kaikki pehmeät ja pörröiset otukset, jotka ovat tielleni eksyneet. Koska pärjäsin Miken vanhuskissojen kanssa Usassa aina ihan hyvin, ilman suurempia ongelmia, olen ollut vähintäänkin epäluuloinen saatuani selviä oireita Ivan Julmasta, Usassa pelastamastamme kissanpennusta. Mielessäni ei käynyt kuin vasta jälkikäteen, että yhtä aikaa Ivanin kanssa muutimme myös asuntoon, josta paljastui hyvin pian hometta. Lisäksi opin, että kissanpennut aiheuttavat usein allergiaoireita jopa niille, joilla ei varsinaista kissa-allergiaa olekaan.

Tämän vuoksi olen nyt ahkerasti tehnyt tutkimusta selvittääkseni saanko kissoista oireita vai enkö. Tänään en ainakaan saanut, vaikka en ole tainnut koskaan pitää kissaa tuolla tavalla kasvojeni lähellä sylissä aiemmin. Jipii!

Kissojen ihmettelyn ja pikaiseen lemmikkikauppaan tutustumisen (pitää mennä joskus paremmalla ajalla, pidin paikasta todella paljon!) jälkeen suuntasimme kohti ruokakauppaan, joka tällä kertaa olikin sitten poikkeuksellisesti Lidl. Nappasimme mukaan kaiken olennaisen (ja epäolennaisenkin) ja suuntasimme kotiin. Kun olimme saaneet ruuat kaappiin, ampaisimme ystävänpäiväaterialle Classic American Dineriin Finlaysonille. Mielestäni tuo Diner on yksi Tampereen parhaista ravintoloista. Onhan täällä hienoja paikkoja, joissa saa hienoa ruokaa, mutta olen yksinkertainen tyyppi. Menen mielelläni ravintolaan syömään hyvin tehdyn hamppariaterian tai pizzan, koska ne eivät yleensä kotona tehtynä maistu samalta... kun taas koen, että kalaa ja kanaa osaan itsekin tehdä sen verran, että en koe tarpeelliseksi maksaa siitä 20-30 euroa. Olen hieman erikoinen... 


Sitä en kyllä tiedä miten tulin tilanneeksi suklaapirtelön jälkiruuaksi, etenkin kun olen jopa (melkein) onnistunut viettämään Herkutonta Helmikuuta. Äh! Otetaan sitten yksi päivä maaliskuulta jonon jatkoksi... Olen heikko...


Herkuttelun (johon äitini lahjoitti meille 30 euroa) jälkeen palasimme kotiin. Sain vihdoinkin aikaiseksi lakata kynteni ja tadaa, lopputuloksena onkin pari kerrosta kananpojankeltaista Sorrentoa! Valoa pimeyteen! Kynsilakkaahan on muuten parasta kuivatella tv:n ääressä, joten katsoimme kaksi episodia TNG:tä (Star Trek: The Next Generation)... Katsoin muuten viimeisen vuoden aikana "hieman" Star Trekiä... 7 kautta TNG:tä (26 jaksoa/kausi), 7 kautta DS9:a (Star Trek: Deep Space Nine), 7 kautta Star Trek: Voyageria, 4 kautta Star Trek: Enterprisea, sekä KAIKKI Star Trek -elokuvat... hoplaa! Olen fani.

Ei muuten ole ollut aivan ideaali päivä ruokailun suhteen tänään, sillä tuon aamupalan lisäksi en ole syönyt tänään muuta kuin mitä Dinerissa söin, mutta tulin siitä niin täyteen, että en ole edes pystynyt enää ajattelemaan ruokaa, vaikka saimmekin syötyä jo yli 6 tuntia sitten... No, eipä huolta, kaloreita kyllä on tullut varmasti vähintään tarpeeksi...

Todella mukavan ystävänpäivän kruunasi myös kauan "kadoksissa" olleelta ystävältäni tullut tekstiviesti. Emme ole tavanneet vuosiin, emmekä juuri edes pitäneet yhteyttä, koska jossain vaiheessa sain käsityksen, että olimme taantuneet joulukorttien lähettämisen tasolle. Niin erilaiset elämät... Mutta olipa mukava kuulla hänestä pitkästä aikaa vähän henkilökohtaisemmin!

torstai 13. helmikuuta 2014

Mavalan kynsilakat

Mavalan minilakat

Kuten kuvasta näkyy, jonkin verran olen tullut keränneeksi Mavalan minilakkoja. Pidän Mavalan lakoista, koska ne ovat edullisia, mikäli haluat ostaa vaikkapa kauden muotisävyn, mutta et ole varma haluatko käyttää sitä kuukausia putkeen. Lakat levittyvät hyvin ja helposti, mutta useimmat sävyt vaativat vähintään kaksi kerrosta peittääkseen kunnolla. Nämä kuitenkin kuivuvat mielestäni melko nopeasti, joten eipä tuo pahemmin haittaa.

Käytän ahkerasti myös Mavalan pikakuivattajaa (Quick Finish) ja olen käyttänyt myös heidän (Super Base) pohjalakkaansa, tosin tällä hetkellä käytössä on suuri purkki Sally Hansenin Cleard for Takeoff -lakkaa, joka on hyvä kirkas pohjalakka myöskin. Pidän Sally Hansenin lakoista, sillä niissä tuntuu olevan paras pysyvyys kokeilemistani lakoista - ainut vaan, että niiden hinnat Suomessa ovat aika karmivat.

68 Sorrento, 179 Lemon Cream, 34 Nicosia, 97 Wichita, 52 Toulouse

Pidän etenkin noista Mavalan lakoista, jotka on nimetty jonkin kaupungin mukaan, sillä alati kaukokaipuusta kärsivänä saan jotain helpotusta tuskaani maalaamalla kynteni vaikkapa ranskalaisittain pinkillä Toulouse -lakalla - joka on muuten ehkä se täydellisin pinkki, minkä tiedän. Nämä kuvan värit ovat aivan ihania kevään- ja kesän värejä, vaikka eivät uusimmasta päästä olekaan. Seuraavaksi aionkin sivellä kynsiini räiskyvää, metallinhohtoista Sorrentoa (Mike valitsi sen kun annoin vaihtoehdoksi Sorrento/Hong Kong) - olkootkin helmikuu!

52 Toulouse (uudelleen), 19 Hong Kong, 3 Paris, 226 Sparkling Red, 392 Moonstone, 152 Mauve Cendrè

Kaikista omistamistani Mavalan pikkulakoista tämän hetken suosikkini on korallinen Hong Kong - ehkä koska himoitsen nyt jostain syystä kevääksi oranssia, joka ei noin muuten taida oikein olla "minun värini", mutta kynsissähän nyt menee oikeastaan mikä vaan.

Kävin tuossa juuri läpi kynsilakkakokoelmaani etsiessäni jotain keväisempiä sävyjä ja täytyy nyt kyllä myöntää, että voisi ehkä olla aika hieman katsoa mitä noista voisi vaikka heittää mäkeen... 

...näitähän nimittäin on...

Mutta arvatkaapa mitä? Minulla alkoi nyt kesäloma! Joka tosin loppuu jo ensi viikon keskiviikkoaamuna, mutta miniloma tulee juuri nyt todella tarpeeseen. Olen ollut jostain syystä todella kireänä viimeiset 2 viikkoa, nähnyt raskaita unia ja sairastellutkin. Toivon, että muutaman päivän kiireetön, ohjelmaton vapaa palauttaisi takaisin maanpinnalle ja tarjoaisi samalla hetken aikaa miettiä miten pääsen tästä selvästä kevätmasennuksentyngästäni eroon. Huomenna aion hankkia parempaa mieltä tekemällä pienen lahjoituksen Kisu ry:n hyväksi (ja paijaamalla samalla kissoja) ja lauantaina ohjelmassa on kahvittelua kaverin kanssa. Noin muuten aion lähinnä lukea, ottaa rennosti, katsella televisiota, kenties valokuvata ja muuten vaan rentoutua. Kyllä tämä tästä!

sunnuntai 9. helmikuuta 2014

Sunnuntaina

Jos paino vaikka pääsi viimeisen kahden päivän aikana putoamaan, niin tänään varmaan tuli otettua kiriä, kun söimme parempivointisina pizzat La Mammassa, joka on mielestämme hinta-laatusuhteeltaan koko kaupungin paras paikka. La Mammahan sijaitsee tuolla Koskikeskuksen "kellarissa", eikä ehkä ole se maailman näyttävin ravintola, mutta pizzat ovat hyviä ja ne tehdään nopeasti. Palvelu on ystävällistä ja tosiaan hinnat erinomaiset!

Samalla reissulla nappasimme myös vähän jälkiruokaa Jugista - Mike otti jogurttijäätelöä ja minä otin taivaallisen ihanan smoothien, joka sai minut taas muistamaan, miksi ostin alunperin tehosekoittimen. Alan nyt kyllä tehdä smoothieita päivittäin, kunhan saan käytyä hakemassa aineksia... Voisin suurinpiirtein elää smoothiella. Luonnonjogurttia, hedelmiä ja marjoja... nam!


Sain myös viimein hiukseni tekemään sen, mitä olen halunnut niiden tekevän siitä asti kun leikkasin ne - eli ilmavan, hieman kiharan "surffitukan". Puolivahingossa hieman jo elämää nähneeseen tukkaan. Tähän vaadittiin kiharrinta, sekä suolasuihketta ja tujaus hiuslakkaa. Jipii! Mainittakoon myös, että n. 7 eurolla Prismasta ostamani Gossipin musta t-paita viihtyy päälläni tooooodella usein, koska se on kevyt ja ilmava ja jotenkin tyylikäs, laatikkomaisuudestaan huolimatta. Tykkään.

Poimin muuten Koskikeskuksen Suomalaisesta Kirjakaupasta mukaani kolme kirjaa - sieltä kun sai pokkareita 3 kpl hintaan 12 euroa, joten päätin tutkia löytyisikö sieltä mitään lukemisen arvoista. Hieman epäröiden ja summittaisesti mukaani tarttui nämä:


Yksi Himoshoppaaja-sarjan kirja (muistan jonkun joskus lukeneeni, mutta en muista siitä mitään), Eat Pray Love (jota en nähnyt leffana, mutta se saattaa olla ihan mielenkiintoinen), sekä Muukalainen -kirjan, jota minulle on useampikin ihminen jo suositellut - sille onkin suurimmat odotukset. En lukenut viime vuonna oikeastaan ollenkaan kirjoja, enkä tiedä miksi. Luin lähinnä lehtiä ja selasin mm. ruokareseptikirjoja Kindlen kautta, mutta muuten ei tullut kirjoihin koskettua. Tuo nyt laiskasti aloittamani Terry Pratchettkin on ollut talossa jo ainakin ne vuoden päivät! Sen luettuani isken kynteni johonkin näistä nyt hankkimistani.

Nyt aion nauttia kupin teetä ja kenties avata kirjan...