torstai 27. helmikuuta 2014

Kuinka hametta käytetään?

Näin jälkikäteen analysoidessani huomaan, että olen aina ollut enemmän "housutyttö". Olen ihan pikkulapsesta saakka käyttänyt enemmän ja mieluummin housuja, kuin hameita tai mekkoja. Lukion ensimmäisenä vuotena kuitenkin käytin melkein pelkästään hameita, mutta en muista enää miksi. Käytin tuona vuonna myös aivan liian paljon punaista väriä, jota en myöskään nykyisin enää osaa käyttää, vaikka se minulle sopisikin. Ihailen usein kauniita hameita lehdissä, katalogeissa ja blogeissa, mutta jotenkin en osaa käyttää niitä itse. En tiedä millainen hame olisi sopiva, eikä minulla ole aavistustakaan millainen yläosa hameen kanssa toimii. Uskoisin, että iso osa ongelmaani on se, että näen hameita jatkuvasti vain hoikilla tai nk. normaalikokoisilla ihmisillä, jotka tuntuvat voivan käyttää millaista hametta tahansa ihan minkä kanssa tahansa. 

Hameiden kanssa minulla on sama ongelma kuin housujenkin - jos vaate istuu takamuksesta, on vyötäröllä ainakin 10 senttiä ylimääräistä kangasta. Hameiden kanssa on vielä sekin ongelma, että ison takapuoleni vuoksi ne haluavat aina hilautua ylöspäin - ainakin takapuolelta. Hrrrr. 

Mekkoja pidän satunnaisesti. Haluaisin käyttää niitä enemmänkin, mutta jotenkin miellän ne aina kovin juhlaviksi ja luulen, että niin mieltävät työkaverinikin. Yksinkertainen musta mekko minulta nyt löytyykin, jota voisin pitää myös näin talvella ihan hyvin... mutta en oikein osaa pukea sitä arkisesti.

Kertokaahan nyt hyvät ihmiset minulle, kuinka (lihava) käyttää hametta?


PS. Voisiko joku tulla jo parantamaan tämän mun yskän ym. oheistaudit?

tiistai 25. helmikuuta 2014

Vaihteeksi sairaana

Tämä talvi/kevät on kyllä mennyt terveyteni kannalta ihan päin seiniä tähän saakka. Olen ollut enemmän tai vähemmän kipeänä koko vuoden ja meininki alkaa hiukan jo tympiä. Uskoisin, että tällä hetkellä menossa on keuhkoputkentulehdus, minkä sairastin viimeksi viime keväänä. Hienoa. Viimeiset kaksi päivää on mennyt jonkinlaisessa puolihorroksessa, pumpulipäisenä ja yleisesti ottaen huonovointisena. Kaikkea särkee, en meinaa kuulla mitään ja yskiminen on jotain aivan kamalaa.

Suosikki aamu-, väli- ja iltapala tällä hetkellä:
Maustamatonta jogurttia, mustikoita ja banaania

 
 Ennätin lakkaamaan kynteni sunnuntaina ennen sairasvuoteen kutsua - ihana sävy!

 
Kauniit tulppaanit piristävät päivää kuin päivää

Aion yrittää nyt saada jotain töitä tehtyä tänään kotoa käsin, koska en ole ihan varma pääsenkö vielä huomiseksikaan työpaikalle. Ilmeisesti sielläkään ei kovin hyvin mene, koska työntekijöistä tällä hetkellä vain yksi on kunnolla terveenä... ja koska meitä ei kovin montaa olekaan, on se aika hankala paikka. En kuitenkaan halua tartuttaa tätä omaa tautiani kellekään, joten en mielelläni meni "keskeneräisenä" töihin rykimään. Kuumetta oli vielä eilenkin illalla, saa nähdä kuinka tänään käy.

sunnuntai 23. helmikuuta 2014

Hulluna väreistä


Eilen oli aika kääräistä ylle taas suosikkihuivini, jonka olin juuri pessytkin, jotta se olisi raikkaana "uuteen kauteen". Samalla korkkasin myös vaalean, kevyen kevättakkini, josta olen pitänyt todella paljon, mutta joka kyllä saa takapuoleni näyttämään entistäkin suuremmalta... Siitä huolimatta, ulkona oli sen verran lämmin, että tarkenin kipaista kevättakissa kauppaan (autolla) ja takaisin. Bongasinpa muuten noinkin pinkin punan toisesta MUA Makeup Academyn kolmen punan paletistani - tämä auttaa ensihätään, tosin en yleensä jaksa askarrella huulipunasiveltimen kanssa liikkeellä ollessani, joten ihan puikkomallinen puna olisi paras...


Päätin sitten eilen vielä vähän uudistaa olohuoneen ilmettäkin keväisemmäksi ja valinta osui tällä kertaa taas pinkkiin piristysruiskeeseen. Toisaalta, nuo ihanat, puuterisen vaaleanpunaiset tulppaanit saivat minut haaveilemaan vastaavista sävyistä myös sisustuksessa... Tulppaanit ovat kyllä yksiä suosikkikukistani, sillä ne ovat usein edullisia, kauniita ja pitkäkestoisia - eivätkä säikähdä pienestä kylmyydestä kaupasta kotiin kannettaessa. Kodissa pitäisi aina olla suuri maljakollinen tulppaaneita! Tuossa kuvan maljakossa niitä on 20 ja työpöydälläni on vielä korkeassa juomalasissa 10 lisää - tosin tummempaa pinkkiä sävyä.

Kohtahan tässä saa lukijat sellaisen käsityksen, että olen aivan hulluna pinkkiin (lakkasin muuten kynteni sillä Mavalan korallipinkillä Hong Kong -sävyllä), mutta tosiassa pidän pinkistä lähinnä huulipunana aina silloin tällöin - ja noissa pöllötyynyissä. En omista ainuttakaan pinkkiä tai vaaleanpunaista vaatetta. Vaaleanpunainen ei ainakaan ole minulle sopiva väri, sillä vaalean ihoni vuoksi näytän vaaleanpunaisessa aivan pikkupossulta... Kylmää, fuksiaan menevää pinkkiä en oikein ole koskaan kokenut omakseni, vaikka sen on sanottu minulle sopivankin.

Tänään on ohjelmassa lähinnä pyykkäämistä, ruuanlaittoa ja rentoutumista. Korjaus - tulin sitten onnistuneesti kipeäksi! Viikonloppu on hujahtanut ohi vauhdilla. Eilen tuli muutama kyynelkin tirautettua Teemu Selänteen jättäessä jäähyväiset hienosti pelatun pronssiottelun jälkeen... ainutlaatuinen jääkiekkoilija!

lauantai 22. helmikuuta 2014

Tällä hetkellä inspiroidun...

...vahvoista printeistä
...mielettömän pinkeistä huulipunista
...oransseista kynsistä
...voimakkaan värisistä pikkulaukuista
...pitkästä polkasta
...ja tulppaaneista

Oliviaa selaillessani hakeuduin ensimmäiseksi katsastamaan tulevan kevään ja kesän meikkitrendejä hieman kauhunsekaisissa tunnelmissa. Yleensä nimittäin pidän syys- ja talvimuodista paljon enemmän, koska silloin pystyy pukemaan ylleen kerroksia ja kaikenlaiset tummat värit ovat ihan OK. Kesäisin taas pinnalle pulpahtavat auttamatta pastellisävyt, jotka eivät tällaiselle kalkkilaivan kapteenille sovi alkuunkaan...

Yksi kevään- ja kesän trendeistä kuitenkin inspiroi minua erityisesti tällä hetkellä: nk. katutaide. Vahvat, grafittimaiset printit, ja värien huikea sekamelska. Jostain syystä tunnen vetoa todella vahvoihin, jopa räikeisiin väreihin. Näyttää siltä, että jo 2 vuotta sitten hankkimani huivi  (jota Mike säikähti) on nyt tänä vuonna sitten todella muodikas kaikessa kirjavuudessaan!

 Kuvat toukokuulta 2012

Bongasin tuon huivin aikoinaan Stockmannilta ja nappasin sen mukaani hetken mielijohteesta. Muistelisin sen maksaneen ehkä 15 euroa? Huivissa on päävärinä tuollainen limenvihreä (myös keväällä muodissa) ja sen lisäksi siitä löytyy ihanasti valkoista ja mustaa, sekä turkoosia, vihreää ja räiskyvän oranssinpunaista. Huivi on myös ihanan pitkä ja leveä, se taipuu moneksi. Ehdoton suosikkini!

Löytyisiköhän meikkieni joukosta vielä myös superpinkki huulipuna...?

perjantai 21. helmikuuta 2014

Nivea Express Hydration Primer - erilainen kosteusvoide


Nivea Daily Essentials Express Hydration Primer (nimihirviö) normaalille (ja sekaiholle) tarttui mukaani  Prismasta tässä pari päivää sitten, kun tuli tarvetta uudelle kasvovoiteelle, lähinnä päiväkäyttöön. Hieman alle 10 euron hintaista tuotetta kuvaillaan Nivean sivuilla seuraavasti:

"NIVEAn ensimmäisen meikinpohjustusvoide Daily Essentials Express Hydration Primer on kaksitehoinen tuote, jota voidaan käyttää sekä tasaisen meikin pohjustukseen että pitkäkestoiseen kosteutukseen."

Tuotteen vaikutuksesta kerrotaan, että:
NIVEA Daily Essentials Express Hydration Primerissa yhdistyvät sekä intensiivinen kosteutus että tasainen meikinpohjustus.

- Imeytyy välittömästi kevyen koostumuksensa ansiosta.
- Kosteuttaa pitkävaikutteisesti ja jättää ihon samettisen pehmeäksi.
- Pohjustaa tasaisen meikin, joka pysyy iholla pidempään.

Koska yksikään iho ei ole samanlainen, meikinpohjustusvoiteesta on saatavilla kaksi versiota eri ihotyypeille. Kuivan ihon tuotteessa luonnonmukainen manteliöljy ravitsee ja pehmentää ihoa. Sen sisältämä kehäkukkauute rauhoittaa ihoa. Normaalin ihon tuotteessa tärkein ainesosa on lootusuute. Se on luonnon oma antioksidantti, joka elvyttää ihoa jättäen sen raikkaan näköiseksi.

NÄIN SE TOIMII

Tuote sisältää tehokkaasti kosteuttavia ainesosia, jotka tukevat ihon luonnollista kosteustasapainoa. Se imeytyy välittömästi, joten meikki voidaan levittää iholle heti voiteen käytön jälkeen.

Kokeilin tuotetta eilen ensimmäistä kertaa. Koostumus oli todellakin kevyt ja se hujahti ihoon salaman nopeasti. Melkein jo aloin epäillä, olisiko kuivan ja herkän ihon tuote ollut vielä tähän aikaan vuodesta se järkevämpi vaihtoehto, mutta ainakin tänään tämä kosteutus tuntui riittävän. Ihosta tuli todellakin samettisen pehmeä, kuten luvataan. Silittelin aamulla kasvojani ehkä vähän turhankin innoissani tuotetta leviteltyäni... Tuoksu tuntui ensin jopa melko voimakkaalta, mutta silti puhtaalta ja raikkaalta, eikä se levityksen jälkeen enää nenääni tuoksunutkaan. Iholle jää hienoinen, ehkä jopa lievästi parfyymimäinen tuoksu, mutta itseäni se ei häiritse. 

Päätin kokeilla tähän päälle sitä kaikkein haastavinta meikkipohjaani - nestemäistä meikkivoidetta, joka oli tänään Rimmel Match Perfection sävy 081 Light Ivory. En muuten yhtään muistanut omistavani tätä ennen kuin löysin lähes käyttämättömän purkin meikki-inventaariota tehdessäni! Ja tämähän oli tosi hyvä tuote ja ainakin nopeasti vilkaistuna jopa tarpeeksi vaalea... Miksi en ole tätä käyttänyt?

Kokeilin siis Nivean päälle nestemäistä meikkivoidetta, joka omalla ihollani jää sen kummempia pohjustuksia tekemättä jäisi normaalisti suorastaan kiiltäväksi, mutta ehkä oli Nivean ansiota, että meikkivoide jäikin vain lähinnä hieman kuulaaksi, oikeastaan mataksi noin muuten, paitsi nenältä. Puuteroin kuitenkin kevyesti kasvoni, koska halusin meikkivoiteen pysyvän paikoillaan koko työpäivän. Lopputulos oli erittäin hyvä - ei muuta kuin töihin! 

Päivän aikana havaitsin, että ihoni ei todellakaan kiillellyt siinä määrin, mitä yleensä meikkivoiteiden kanssa. Ensimmäistä kertaa tupsautin hivenen puuteria nenälleni vasta joskus klo 14 aikaan iltapäivällä, kun yleensä saan olla puuteroimassa viimeistään ennen klo 11 lounasta. Hieman olin painellut kasvojani ihan vaan vessapaperilla varmuuden vuoksi sitä ennen. Iho tuntui myös luonnolliselta ja siistiltä tässä vaiheessa päivää.

Kun illalla klo 19 jälkeen aloin poistamaan meikkejäni, kasvoni kiiltelivät jo ihan iloisesti (en ollut korjaillut meikkiäni sitten klo 16), mutta eivät tuntuneet vielä aivan niin yltiörasvaisilta, kuin olisin odottanut meikkivoidepäivän jälkeen. Empiiriset tutkimukseni jatkuvat, mutta ensivaikutelma tästä tuotteesta on ollut todella positiivinen!

En kuitenkaan suosittele tätä normaalin ja sekaihon voidetta kuin todellakin niille, joilla on normaali tai rasvoittuva iho, sillä kuivalla iholla en usko tämän toimivan, sen verran kevyt tämä on!

torstai 20. helmikuuta 2014

Herrrrkullista pizzaa




Tein työpäivän päätteeksi Miken avustuksella (hän pienisteli mozzarellan ja kinkut) kaksi pizzaa, joista ensimmäisen näette tuossa ylläolevissa kuvissa. Keittiön "ruokapöytäkin" pääsi tositoimiin kauliessani pizzaa sen päällä. Meillähän ei tosiaan jostain syystä ole keittiössä juuri ollenkaan laskutilaa, koska kiinteitä kalusteita oli todella niukasti. Mike keksi keittiön sisustusta suunnitellessa, että ostetaan Ikeasta sellainen taittopöytä keittiöön, jonka toinen puoli voi aina normaalisti olla auki ja toisen voi sitten avata tarvittaessa, esim. leipomista varten. Tuo Ikean Norden -taittopöytä on osoittautunut aivan huippuhyväksi ja käteväksi ratkaisuksi! Etenkin pöydässä olevat laatikostot ovat tarjonneet hyvää säilytystilaa keittiöön.

Palataanpa pizzaan... Pizzan ei-niin-salainen raaka-aine oli tällä kertaa kokeilumielessä Jamie Oliverin tomaatti-oliivi-valkosipulipastakastike (jota hän suosittelee myös pizzalle), joka antoikin pizzalle todella hyvän, hienoisen mausteisuuden. Mikekin tykkäsi kovasti! Pohjana pizzassa on isältä peritty pizzapohjaresepti, josta tein 1,5 kertaisen ihan vaan varmuuden vuoksi, saadakseni kaksi normaalikokoista pizzaa. Normaalissa reseptissä (n. uunipellillinen) on 4 dl vehnäjauhoja (itse käytin puolikarkeaa), 1,5 dl haaleaa vettä, 2 tl kuivahiivaa ja loraus öljyä, sekä hippunen suolaa. Kastikkeen lisäksi tuohon pizzaan tuli Ylöjärveläistä kinkkua, kalkkunameetwurstia, mozzarellaa (sellaisesta edullisesta pallerosta), ananasta, pizzamaustetta, sekä valkosipulijauhetta. Lopputuloksena oli paras koskaan tekemäni pizza!


Tuossa toisessa pizzassa olikin sitten täytteinä vain mozzarella, kirsikkatomaatit ja basilika, sekä sama kastike ja mausteet. Mietoa, mutta mehevää - ja käsittämättömän täyttävää. Silmät olisivat syöneet enemmän, kuin mitä vatsa olisi pystynyt vetämään... On siinä itse tehdyssä pizzassa vaan kuitenkin puolensa!

Huomenna sitten viimein tuosta eilen jo mainitsemastani Nivean voiteesta - heti aamusta!

keskiviikko 19. helmikuuta 2014

Arkipäivän ilta

Paluu arkeen ja töihin 5 päivän "miniloman" jälkeen tuntui aamulla klo 6:30 siltä, että EI PYSTY - etenkin kun koko ylävartaloani särki eilisen fysioterapian tiimoilta ihan kiitettävästi. Päivä hujahti kuitenkin nopeasti ohi ja kotona odottikin mukava yllätys, nimittäin uusin Olivia. Tilasin jokin aikaa sitten Olivian, koska viiden lehden tarjous oli kohtuuhintainen ja saisin kylkiäisenä ihan näppärän pussukan Samsung Galaxy Note 10.1 :lleni.

En vielä ole uskaltanut arvata paljonko esim. vuoden tilaus Oliviaa maksaa tätä nykyä, mutta olisi mukava jatkaa tilausta, koska siitä on vuosia kun minulle on viimeksi yksikään lehti tullut (ja sekin oli Olivia). Olivia on jo vuosia ollut likimain ainoa suomenkielinen naistenlehti, jota pystyn lukemaan. Suomen Elleä odotin jokseenkin innolla, mutta jo pari ensimmäistä numeroa kertoivat, ettei se ole minun lehteni. Ulkomaalaisia Ellejä olen silloin tällöin ostanut. Cosmopolitan nyt on yhtä munanhinkkaamista (köh), joten en oikein jaksa siitä innostua... Trendin ostan joskus, jos se on tarjouksessa, mutta sekään ei ole vuosiin enää tuntunut mitenkään järkevältä sijoitukselta. Costume, Olivian sisarlehti, vaikuttaa myös hyvältä, tosin paljon muotipainoitteisemmalta. Arvoinkin itseasiassa jonkin aikaa, ottaisinko Costumen vai Olivian. Ajattelin Olivian kuitenkin olevan järkevämpi ja monipuolisempi vaihtoehto.

Jostain syystä Nivean päivävoiteeni on nyt kulunut jotenkin poikkeuksellisen kiivasta tahtia ja nappasin uteliaisuudesta Prismasta mukaan Nivean Express Hydration Primer -voiteen normaalille iholle. Ymmärtääkseni tämä on kevyt geelimäinen voide, joka on erityisesti tarkoitettu meikin alle. Nivean sivuilla tämä on ainakin listattu ihan päivävoiteiden alle, joten toivon hartaasti, että tämä siihen tarkoitukseen toimii! Sivuilla kerrotaan, että "NIVEAn ensimmäisen meikinpohjustusvoide Daily Essentials Express Hydration Primer on kaksitehoinen tuote, jota voidaan käyttää sekä tasaisen meikin pohjustukseen että pitkäkestoiseen kosteutukseen." - mikä minun korvaani kuulostaa siltä, että tämän kanssa ei tarvita enää erillistä päivävoidetta. Kerron huomenna, miten kävi...



Jäinpä nyt miettimään, voiko tätä käyttää myös yöaikaan, erillistä yövoidetta kun en omista enkä tajunnut edes ostaa... vai iskenkö iholle jotain kaapeista löytyvää perusvoidetta... Hrm. 


Napsaisin vielä tässä kameran kanssa hääräillessäni pari kuvaa olohuoneesta, jota komistaa tällä hetkellä myös satunnainen vaaleanpunainen kastelukannu, sekä Milon lelu... ja tietenkin tuo enemmän tai vähemmän virtaviivainen soutulaitteemme... Kuva on otettu läheltä keittiön oviaukkoa. Pitipä nyt ottaa jokin kuvakin, kun täällä on jopa siistiä! Uusia verhoja olen vähän himoinnut, mutta en tiedä yhtään, että millaiset haluaisin... ja ne joutuvat muutenkin odottamaan rahatilanteen paranemista.

Mielenkiintoinen muuten tuo meidän muovisennäköinen kasvimme, eikö vaan? Kyllä se ihan aito on... ja kasvanut hurjasti sen jälkeen kun sen hankimme sen marraskuussa - vaikka olemme kastelleet sitä vain kerran.

maanantai 17. helmikuuta 2014

Organisointivimman iskiessä

Tarkoitukseni oli tänään siivota joko työpöytäni tai vaatekomeroni, mutta päädyinkin sitten lopulta siivoamaan koko makuuhuoneen, yöpöytineen kaikkineen, sekä järjestelemään siellä työpöydän kätköissä olevat meikkini, sekä hiusjuttuni. Siitä projektissa menikin suurin osa päivää, kun kävin läpi kaikki meikkini, swatchasin jokaisen huulipunani ja luomivärini ja nuuhkin ne kaikki huolella läpi... Samalla kynsilakkakokoelmani tuli järjestettyä. Sen jälkeen siivosin vielä varsinaisen tietokonepöytäni alueen olohuoneessa, sekä kävin läpi tv-tason ja sohvapöydän. Lopuksi siivosin vielä kylpyhuoneen hyllyköineen... Noin viiden tunnin (!) urakka se oli, mutta tässä tulos:

vas. Kaaos parhaimmillaan / oik. Koitan päättää huulipunan kohtalosta
(Kyseinen Makeup Storen Raspberry-sävyinen puna osoittautuikin aivan ihanaksi, tosin tuoksuttomuus ei miellytä!)

Kaikki huulipunani tuli swatchattua...

Punat rivissä...


Kaikki meikit ja kynsilakat pääsivät omiin LivBoxeista tehtyihin laatikoihinsa!

Pienen mallailun jälkeen oivalsin, että LivBoxit (jotka olen säästänyt) toimivat täydellisesti Ikean Micke-työpöydän laatikossa tilanjakajina - neljä eteen ja kolme taakse. Todella toimiva ja halpa ratkaisu...! Leikkasin vain LivBoxeista kannet pois ja tadaa! Erinomainen säilytysratkaisu on valmis! Asetin takariviin harvoin käyttämäni tuotteet, sekä ne, jotka ovat vähän kuin "koeajalla" tai nyt esim. talvisimpia kynsilakkojani.

 

vas. Murto-osa omistamistani koruista / oik. Makuuhuoneen työpöytä kaikessa "loistossaan"

vas. Olohuoneessakin on vähän rauhallisempaa / oik. Työpöytäni näyttää työpöydältä

Kylpyhuoneessakin on siistimpää, kun hyllyt eivät notku meikkejä.

Melko palkitseva olo nyt, kun kaikki on siististi paikoillaan. Vaatehuoneeseen en ole ennättänyt tosin vielä koskemaan... enkä haluaisikaan, koska se on aika karmivassa kunnossa. Tosin, pakkohan se on järjestää, kun ei sieltä meinaa löytää mitään! Puuh... nyt aion vain rentoutua loppu illan! Lämmin suihku odottaa ja sen jälkeen on hyvän kirjan vuoro... Tulipahan ainakin käytettyä vapaapäivä hyödyksi!

sunnuntai 16. helmikuuta 2014

Rento sunnuntai

Mitä olen tänään tehnyt? En oikeastaan mitään. Jotain aika vapauttavaa siinä on, kun päiväksi ei ole oikein mitään suunnitelmia ja voi tehdä sitä, mitä haluaa - tai sitten ei mitään. Nautin aamupalaksi samaa tuttua settiä: smoothien ja ruisleipää juustolla ja kurkulla. Kävin koiran kanssa lenkillä ja Miken kanssa ruokakaupassa hakemassa hieman täydennystä smoothie- varastoihin. Sen jälkeen olenkin lähinnä selaillut nettiä, katsonut telkkaria ja lukenut - lähinnä vinkkejä siihen, miten kannattaa parhaiten järjestää vaatehuone tai -komero.

Ajattelinkin huomenna olla reipas ja järjestellä vähän tavaroitani. Työpöytäni on aikamoisessa kaaoksessa, vaatehuoneesta puhumattakaan. Liian usein nappaan aamulla päälleni saman asun päivästä toiseen. Pienimuotoinen lottovoitto tekisi hyvää - sillä saisi vaatehuoneen varmasti mukavampaan kuntoon. Tosin nyt kun meistä vain toinen ansaitsee meille elantoa tarvittaisiin tuota lottovoittoa lähinnä arjen pyörittämiseen.

Nyt koitan kuitenkin olla hetken murehtimatta ja rentoutua vielä seuraavat kaksi päivää... ja ehkä siivota vähän.

perjantai 14. helmikuuta 2014

Ylikiva ystävänpäivä

Olipa mukava vapaapäivä! Nukuin makeasti aamu kymmeneen, nautin herkullisen ja jo perinteiseksi muodostuneen aamupalani jolla pärjää pitkään: hedelmä-marja-luonnonjogurtti-smoothien, sekä 2 viipaletta jyvillä höystettyä ruispalaa juustolla ja kurkun siivuilla - nam! Aamupalan jälkeen lähdin Milon kanssa ulos ja sillä reissulla vierähtikin sitten tunti, kun kävimme samalla koirapuistossa, missä Milo leikkikin nätisti toisen villakoiran kanssa. Lenkin jälkeen siistiydyin, puin ja sohin vähän tukkaa johonkin asentoon, minkä jälkeen lähdimme kohti Onnen Lemmikkejä, missä Kissojen suojelu Kisu ry keräsi lahjoituksia ja edusti parin kissan kanssa. Sainkin onnekkaana pidellä oikein mukavaa kollipoikaa sylissäni jonkin aikaa - voi miten pehmeä ja lämmin se olikaan..! 

Saatamme (tai ainakin minä saatan) vaikuttaa hieman hullulta kissatädiltä silloin tällöin, kun käyn kaikissa kissatapahtumissa paijaamassa mahdollisimman paljon kissoja. Minulla kuitenkin todettiin lapsena allergia kaikille karvaisille eläimille - jotain, jota olen vastustanut koko ikäni paijaamalla läpi kaikki pehmeät ja pörröiset otukset, jotka ovat tielleni eksyneet. Koska pärjäsin Miken vanhuskissojen kanssa Usassa aina ihan hyvin, ilman suurempia ongelmia, olen ollut vähintäänkin epäluuloinen saatuani selviä oireita Ivan Julmasta, Usassa pelastamastamme kissanpennusta. Mielessäni ei käynyt kuin vasta jälkikäteen, että yhtä aikaa Ivanin kanssa muutimme myös asuntoon, josta paljastui hyvin pian hometta. Lisäksi opin, että kissanpennut aiheuttavat usein allergiaoireita jopa niille, joilla ei varsinaista kissa-allergiaa olekaan.

Tämän vuoksi olen nyt ahkerasti tehnyt tutkimusta selvittääkseni saanko kissoista oireita vai enkö. Tänään en ainakaan saanut, vaikka en ole tainnut koskaan pitää kissaa tuolla tavalla kasvojeni lähellä sylissä aiemmin. Jipii!

Kissojen ihmettelyn ja pikaiseen lemmikkikauppaan tutustumisen (pitää mennä joskus paremmalla ajalla, pidin paikasta todella paljon!) jälkeen suuntasimme kohti ruokakauppaan, joka tällä kertaa olikin sitten poikkeuksellisesti Lidl. Nappasimme mukaan kaiken olennaisen (ja epäolennaisenkin) ja suuntasimme kotiin. Kun olimme saaneet ruuat kaappiin, ampaisimme ystävänpäiväaterialle Classic American Dineriin Finlaysonille. Mielestäni tuo Diner on yksi Tampereen parhaista ravintoloista. Onhan täällä hienoja paikkoja, joissa saa hienoa ruokaa, mutta olen yksinkertainen tyyppi. Menen mielelläni ravintolaan syömään hyvin tehdyn hamppariaterian tai pizzan, koska ne eivät yleensä kotona tehtynä maistu samalta... kun taas koen, että kalaa ja kanaa osaan itsekin tehdä sen verran, että en koe tarpeelliseksi maksaa siitä 20-30 euroa. Olen hieman erikoinen... 


Sitä en kyllä tiedä miten tulin tilanneeksi suklaapirtelön jälkiruuaksi, etenkin kun olen jopa (melkein) onnistunut viettämään Herkutonta Helmikuuta. Äh! Otetaan sitten yksi päivä maaliskuulta jonon jatkoksi... Olen heikko...


Herkuttelun (johon äitini lahjoitti meille 30 euroa) jälkeen palasimme kotiin. Sain vihdoinkin aikaiseksi lakata kynteni ja tadaa, lopputuloksena onkin pari kerrosta kananpojankeltaista Sorrentoa! Valoa pimeyteen! Kynsilakkaahan on muuten parasta kuivatella tv:n ääressä, joten katsoimme kaksi episodia TNG:tä (Star Trek: The Next Generation)... Katsoin muuten viimeisen vuoden aikana "hieman" Star Trekiä... 7 kautta TNG:tä (26 jaksoa/kausi), 7 kautta DS9:a (Star Trek: Deep Space Nine), 7 kautta Star Trek: Voyageria, 4 kautta Star Trek: Enterprisea, sekä KAIKKI Star Trek -elokuvat... hoplaa! Olen fani.

Ei muuten ole ollut aivan ideaali päivä ruokailun suhteen tänään, sillä tuon aamupalan lisäksi en ole syönyt tänään muuta kuin mitä Dinerissa söin, mutta tulin siitä niin täyteen, että en ole edes pystynyt enää ajattelemaan ruokaa, vaikka saimmekin syötyä jo yli 6 tuntia sitten... No, eipä huolta, kaloreita kyllä on tullut varmasti vähintään tarpeeksi...

Todella mukavan ystävänpäivän kruunasi myös kauan "kadoksissa" olleelta ystävältäni tullut tekstiviesti. Emme ole tavanneet vuosiin, emmekä juuri edes pitäneet yhteyttä, koska jossain vaiheessa sain käsityksen, että olimme taantuneet joulukorttien lähettämisen tasolle. Niin erilaiset elämät... Mutta olipa mukava kuulla hänestä pitkästä aikaa vähän henkilökohtaisemmin!

torstai 13. helmikuuta 2014

Mavalan kynsilakat

Mavalan minilakat

Kuten kuvasta näkyy, jonkin verran olen tullut keränneeksi Mavalan minilakkoja. Pidän Mavalan lakoista, koska ne ovat edullisia, mikäli haluat ostaa vaikkapa kauden muotisävyn, mutta et ole varma haluatko käyttää sitä kuukausia putkeen. Lakat levittyvät hyvin ja helposti, mutta useimmat sävyt vaativat vähintään kaksi kerrosta peittääkseen kunnolla. Nämä kuitenkin kuivuvat mielestäni melko nopeasti, joten eipä tuo pahemmin haittaa.

Käytän ahkerasti myös Mavalan pikakuivattajaa (Quick Finish) ja olen käyttänyt myös heidän (Super Base) pohjalakkaansa, tosin tällä hetkellä käytössä on suuri purkki Sally Hansenin Cleard for Takeoff -lakkaa, joka on hyvä kirkas pohjalakka myöskin. Pidän Sally Hansenin lakoista, sillä niissä tuntuu olevan paras pysyvyys kokeilemistani lakoista - ainut vaan, että niiden hinnat Suomessa ovat aika karmivat.

68 Sorrento, 179 Lemon Cream, 34 Nicosia, 97 Wichita, 52 Toulouse

Pidän etenkin noista Mavalan lakoista, jotka on nimetty jonkin kaupungin mukaan, sillä alati kaukokaipuusta kärsivänä saan jotain helpotusta tuskaani maalaamalla kynteni vaikkapa ranskalaisittain pinkillä Toulouse -lakalla - joka on muuten ehkä se täydellisin pinkki, minkä tiedän. Nämä kuvan värit ovat aivan ihania kevään- ja kesän värejä, vaikka eivät uusimmasta päästä olekaan. Seuraavaksi aionkin sivellä kynsiini räiskyvää, metallinhohtoista Sorrentoa (Mike valitsi sen kun annoin vaihtoehdoksi Sorrento/Hong Kong) - olkootkin helmikuu!

52 Toulouse (uudelleen), 19 Hong Kong, 3 Paris, 226 Sparkling Red, 392 Moonstone, 152 Mauve Cendrè

Kaikista omistamistani Mavalan pikkulakoista tämän hetken suosikkini on korallinen Hong Kong - ehkä koska himoitsen nyt jostain syystä kevääksi oranssia, joka ei noin muuten taida oikein olla "minun värini", mutta kynsissähän nyt menee oikeastaan mikä vaan.

Kävin tuossa juuri läpi kynsilakkakokoelmaani etsiessäni jotain keväisempiä sävyjä ja täytyy nyt kyllä myöntää, että voisi ehkä olla aika hieman katsoa mitä noista voisi vaikka heittää mäkeen... 

...näitähän nimittäin on...

Mutta arvatkaapa mitä? Minulla alkoi nyt kesäloma! Joka tosin loppuu jo ensi viikon keskiviikkoaamuna, mutta miniloma tulee juuri nyt todella tarpeeseen. Olen ollut jostain syystä todella kireänä viimeiset 2 viikkoa, nähnyt raskaita unia ja sairastellutkin. Toivon, että muutaman päivän kiireetön, ohjelmaton vapaa palauttaisi takaisin maanpinnalle ja tarjoaisi samalla hetken aikaa miettiä miten pääsen tästä selvästä kevätmasennuksentyngästäni eroon. Huomenna aion hankkia parempaa mieltä tekemällä pienen lahjoituksen Kisu ry:n hyväksi (ja paijaamalla samalla kissoja) ja lauantaina ohjelmassa on kahvittelua kaverin kanssa. Noin muuten aion lähinnä lukea, ottaa rennosti, katsella televisiota, kenties valokuvata ja muuten vaan rentoutua. Kyllä tämä tästä!

sunnuntai 9. helmikuuta 2014

Sunnuntaina

Jos paino vaikka pääsi viimeisen kahden päivän aikana putoamaan, niin tänään varmaan tuli otettua kiriä, kun söimme parempivointisina pizzat La Mammassa, joka on mielestämme hinta-laatusuhteeltaan koko kaupungin paras paikka. La Mammahan sijaitsee tuolla Koskikeskuksen "kellarissa", eikä ehkä ole se maailman näyttävin ravintola, mutta pizzat ovat hyviä ja ne tehdään nopeasti. Palvelu on ystävällistä ja tosiaan hinnat erinomaiset!

Samalla reissulla nappasimme myös vähän jälkiruokaa Jugista - Mike otti jogurttijäätelöä ja minä otin taivaallisen ihanan smoothien, joka sai minut taas muistamaan, miksi ostin alunperin tehosekoittimen. Alan nyt kyllä tehdä smoothieita päivittäin, kunhan saan käytyä hakemassa aineksia... Voisin suurinpiirtein elää smoothiella. Luonnonjogurttia, hedelmiä ja marjoja... nam!


Sain myös viimein hiukseni tekemään sen, mitä olen halunnut niiden tekevän siitä asti kun leikkasin ne - eli ilmavan, hieman kiharan "surffitukan". Puolivahingossa hieman jo elämää nähneeseen tukkaan. Tähän vaadittiin kiharrinta, sekä suolasuihketta ja tujaus hiuslakkaa. Jipii! Mainittakoon myös, että n. 7 eurolla Prismasta ostamani Gossipin musta t-paita viihtyy päälläni tooooodella usein, koska se on kevyt ja ilmava ja jotenkin tyylikäs, laatikkomaisuudestaan huolimatta. Tykkään.

Poimin muuten Koskikeskuksen Suomalaisesta Kirjakaupasta mukaani kolme kirjaa - sieltä kun sai pokkareita 3 kpl hintaan 12 euroa, joten päätin tutkia löytyisikö sieltä mitään lukemisen arvoista. Hieman epäröiden ja summittaisesti mukaani tarttui nämä:


Yksi Himoshoppaaja-sarjan kirja (muistan jonkun joskus lukeneeni, mutta en muista siitä mitään), Eat Pray Love (jota en nähnyt leffana, mutta se saattaa olla ihan mielenkiintoinen), sekä Muukalainen -kirjan, jota minulle on useampikin ihminen jo suositellut - sille onkin suurimmat odotukset. En lukenut viime vuonna oikeastaan ollenkaan kirjoja, enkä tiedä miksi. Luin lähinnä lehtiä ja selasin mm. ruokareseptikirjoja Kindlen kautta, mutta muuten ei tullut kirjoihin koskettua. Tuo nyt laiskasti aloittamani Terry Pratchettkin on ollut talossa jo ainakin ne vuoden päivät! Sen luettuani isken kynteni johonkin näistä nyt hankkimistani.

Nyt aion nauttia kupin teetä ja kenties avata kirjan...